Erilaiset migreenityypit
Migreenityypin tunnistaminen on tärkeää oikeanlaisen hoidon löytämiseksi. Migreeni voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: auralliseen-, ja aurattomaan migreeniin. Lisäksi migreeni voidaan jakaa useisiin alatyyppeihin oireiden perusteella.
AURALLINEN MIGREENI
Aurallisesta migreenistä kärsii noin 15% migreenipotilaista. Aurallisessa migreenissä päänsärkyä edeltää esioireita, eli auraoireita, joita voivat olla esimerkiksi näköhäiriöt, toispuoleinen puutuminen, puhehäiriöt tai lihasheikkous. Auraoire ennakoi migreeniä, ja kestää usein korkeintaan tunnin.
Aurallisessa migreenissä migreenikohtaus voi joissakin tapauksissa ilmestyä pelkkänä auraoireena, ilman sitä seuraavaa päänsärkyä.
Aurallinen migreeni voidaan jakaa vielä alaryhmiin, jotka ovat tyypillinen aurallinen-, aivorunko-, hemipleginen-, ja verkkokalvoperäinen migreeni.
Aivorunko- eli basilaarimigreeni
Aivorunko- eli basilaarimigreenissä kohtaukseen liittyy rajuja neurologisia oireita. Näköhaitta voi laajeta jopa täydelliseksi, ohimeneväksi sokeudeksi. Aivorunkomigreeni voi aiheuttaa myös tasapainohäiriöitä tai pyörtymistä. Aivorunkomigreeni poikkeaa normaalista migreenistä siten, että auraoireet voivat kestää useita tunteja tai päiviä.
Hemipleginen migreeni
Rajut, neurologiset oireet liittyvät myös hemiplegiseen migreeniin. Hemipleginen migreeni on harvinainen. Auraoireena esiintyy toispuoleinen halvaus, joka vaihtelee lievästä vaikeaan. Oireet alkavat sormien puutumisella, joka jatkuu käden ja käsivarren puutumiseen. Myös posket, suupieli, jalat tai kieli voivat oireilla. Hemiplegiseen migreeniin voi liittyä myös tajunnantason laskua. Samoin kuin aivorunkomigreenissä, myös hemiplegisessä migreenissä auraoireet kestävät normaalia migreeniä pidempään.
Verkkokalvo-, eli retinaalinen migreeni
Verkkokalvo-, eli retinaalisessa migreenissä oireet ilmenevät toisessa silmässä. Retinaalista migreeniä kutsutaan myös silmämigreeniksi. Migreeni oireilee ainoastaan näköhäiriönä tai näön menetyksenä.
AURATON MIGREENI
Aurattomassa migreenissä päänsärky alkaa ilman edeltäviä oireita. Suurimmalla osalla migreeni on auratonta. Myös auraton migreeni voidaan jakaa alatyyppeihin.
Vatsa-, eli abdominaalinen migreeni
Vatsamigreenissä oireet ei ilmene päänsärkynä, vaan vatsaoireina. Tämä on yleisintä lapsilla ja teini-ikäisillä, mutta sitä esiintyy myös aikuisilla. Oireita ovat mm. vatsakipu, vatsan turvotus, pahoinvointi, ummetus ja ripuli. Näiden oireiden lisäksi voi olla päänsärkyä. Oireet voivat olla kohtauksellisia, tai pitkäaikaisia, ja kestää jopa viikkoja tai kuukausia. Vatsamigreeniä hoidetaan samoin kuin tavallista migreenimuotoa, ja hoitamatta migreeni voi muuttua krooniseksi.
Vestibulaarinen migreeni
Vestibulaarinen migreeni eli huimausmigreeni on migreenityyppi, joka aiheuttaa tasapainoa häiritseviä oireita. Noin 10 % migreenistä kärsivistä kokee migreenihuimausta eli vestibulaarista migreeniä. Migreenihuimauksessa potilas kokee toistuvia, sekunneista päiviin kestäviä kiertohuimauskohtauksia. Vain noin neljäsosa vestibulaaristesta migreenistä kärsivistä kokee päänsärkyä kohtauksen yhteydessä.
Krooninen migreeni
Krooninen migreeni tarkoittaa tilannetta, jossa päänsärkyä esiintyy vähintään 15 päivänä kuukaudessa, joista särky täyttää migreenin kriteerit vähintään kahdeksana päivänä. Kroonisessa migreenissä kohtauksen kipu on jatkuvaa, mutta hieman lievempää.